Below are the 20 most recent journal entries recorded in sisatto's LiveJournal:

[ << Previous 20 ]

Thursday, July 2nd, 2009
10:21 pm	Helteistä vitsinikkarointia ja kirjakauppamietteitä En sitten enää mökillä ehtinytkään blogata enempää YV:n mainoksista. Olisi vielä ollut monia kiehtovia, mm. sähköiset korot ja egyptiläis-kaldealainen unikirja, jossa mainostettiin olevan parempia selityksiä kuin freudilaisessa unientulkinnassa. Nyt ollaan oltu kotona jo koko viikko, palasimme sunnuntaina. Helle on hellinyt, mutta minä olen paiskinut sisähommia. Olen neljässä päivässä naputellut vajaat 75 000 merkkiä Salaista Kirjaprojektia nro 11 eli Naurudirektiiviä. Aiemmin kasassa oli tuollaiset 40 000 merkkiä, joten nyt huidellaan vajaassa 115 000 merkissä. Tavoite on 400 000 merkkiä kuun loppuun – sitten kirja on valmis. Kaipa sitä näinkin voi lomansa viettää. Kirja-asioita on muutenkin ilmassa. Eilen posti toi kaksi pakettia. Toisessa oli Ulkomaisia fantasiakirjailijoita 2:n tekijäkappaleet! Aika nopeasti kirja on tehty, kun vielä puolitoista kuukautta sitten naputtelin viimeisiä tekstejä kasaan. Voin myydä kappaleen tai pari Suokissa lauantaina, jos jotakuta kiinnostaa. Hintaa en ole vielä miettinyt. Toinen paketti sisälsi 100 kpl Kummitusten luokkaa. Kirja on matkalla aleeseen ja kuten tapana on sain ostaa haluamani määrän loppupainoksesta halvalla. Näitäkin on kaupan Suokissa lauantaina. Lisäksi posti toi kaksi kirjettä Otavasta. Sekä Pihlajanorsu että Erotica ovat menossa aleeseen ja ostomahdollisuutta tarjottiin. Aika nopeasti nuo kaksi menivät halvennukseen – molemmat ovat viime vuoden kirjoja. En kuitenkaan jaksa olla tuosta kauhean katkera, vaikka se tarkoittaakin että noista kirjoista ei enää erityisemmin tuloa varise. Työpöytäni alusta on hiljalleen muuttumassa kirjakaupan varastoksi. Siellä on tällä hetkellä laatikoissa neljän kirjan jäännöseriä ja tekijäkappaleita. Alan ymmärtää Ilkka Taipaletta joka pari vuotta sitten myi kirjamessuilla pelkkiä omien kirjojensa jäännöseriä useilta vuosikymmeniltä. Ehkä pistän itsekin kirjakaupan pystyyn vanhoilla päivilläni. Kirjojen kierto uutuudesta alennusmyyntiin on kyllä nopeutunut. Muistan että Operaatio Kekkosta (2000) myytiin ties kuinka monta vuotta. No, tekijäpalkkiot hipoivat viimeisinä vuosina muistaakseni viittä euroa. Olen huomannut että sitä ei pety, jos lähtee siitä että ennakot on kaikki mitä kirjasta saa. Jos joskus joku lantti ropsahtaa myyntipohjaistakin tuloa, se on kiva ylläri. Voi mennä baariin ja ostaa niilla rahoilla oluen. (Comment on this)
Sunday, June 21st, 2009
11:51 am	Tukka hyvin, kaikki hyvin No nyt alkaa kelvata! Aurinko möllöttelee taivaalla ja saatan blogata kesämökin terassilta. Näyttää että tämän vuoden kesälomani säät ovat päinvastaiset kuin edeltävän monen vuoden. Yleensä kun olen tullut juhannusaatonaattona mökille, sää on ollut mitä mainioin - ja alkanut huonota siitä tasaisesti, kunnes päädytään tasaiseen kaatosateeseen loppulomani ajaksi. Tänä vuonna lähdimme mökille periaatteella sateeseen ei jäädä makaamaan, vaan mökiltä tullaan pois, jos ei paista. Asenne on auttanut kestämään nämä pari sadepäivää, nyt paistaa ja ilmatieteenlaitos on luvannut lisääkin räkitystä. Mutta lisää YV:n mainoksia. Tämä on eilistä edeltävästä numerosta (6/78): Kokeilkaa ilmaiseksi Capil+:aa, joka on valmistettu laboratoriossa uuden reseptin mukaan. Se antaa Teille PITKÄN JA VAHVAN TUKAN Samantekevää oletteko mies tai nainen – 20 tai 65 vuotta – onko Teillä aina ollut ohut tukka vai onko se vain tilapäistä. Nyt voitte saada kauniin, pitkän ja vahvan tukan, joka tekee Teidät onnelliseksi ja jota kaikki tulevat ihailemaan. Uudella tuotteella, jota valmistetaan harvinaisista kasveista ja joka on saanut nimen Capil+, on erikoislaatuisia ominaisuuksia, joita voidaan verrata erityiseen kasvuaineeseen joka saa hedelmän kasvamaan paljon nopeammin, tekee siitä paljon suuremman ja kauniimman kuin tavallisesti. Capil+ vaikuttaa samanaikaisesti hiusten juureen päänahkaan ja hiuksiin. Tulos: kasvunopeus kiihtyy heti – tukasta tulee vähitellen pitempi, tiheämpi ja vahvempi. Tarvitseeko enää lisätä mitään? Paitsi, että on ihanaa, kun tällainen tuote on keksitty Teitä varten ja että voitte kokeilla sitä 14 päivän ajan kaikessa rauhassa kotonanne voidaksenne vakuuttua sen tehokkuudesta. Muistakaa...TÄSSÄ TAKUUMME: Teidän tukkanne täytyy 2 viikossa kasvaa huomattavasti enemmän kuin tavallisesti ja sen täytyy olla vahvempi. Muuten voitte palauttaa Capil+ -pullon meille eikä kokeilu ole maksanut teille mitään! Mikäli olette syystä tai toisesta tyytymätön, saatte heti rahat takaisin. Capil+ mk 29,50 OY LAATU IMPORT AB Saadaksenne vielä paremman tuloksen käyttäkää Capil+:n lisäksi Capil-shampoota, Capil-sprayta ja Capil-kampausnestettä. Nämä perustuvat samaan hiusten kasvuaineeseen kuin Capil+. Tässä ilmoituksessa oli sentään jonkinlainen ansaintalogiikka tiedossa. Eilisen ilmoituksen ideana oli saada firmalle lähetettyjä postimerkkejä vastaan ilmainen vihkonen. Mistäköhän firma sai rahansa? Luultavasti postimerkkejä pyydettiin enemmän kuin postimaksu on, mistä tuli tietysti hiukan rahaa - ja metodilla ilmeisesti kierrettiin liikevaihtoveroa. Luultavasti kyseinen bodausvihkonen toimi lisäksi mainoksena erilaisille tyyriille kehonrakennustuotteille. Rahat takaisin -metodi on varmasti myös hyvä. Harva kehtaa, jaksaa tai viitsii palauttaa typerää ostostaan – siinähän myöntää herkkäuskoisuutensa. 1970-luvun tutkimukseni jatkunevat lähipäivinä. (1 Comment |Comment on this)
Saturday, June 20th, 2009
5:54 pm	In just seven days... Hyvää keskikesää kaikille! Kirjoittelen mökiltä, missä olemme pidelleet sadetta jo kolmisen päivää. Ei silti, mukavaa on ollut. Veera oppi konttaamaan eilen - ihan yllättäen. Torstaina hän ryömi ensimmäisiä kertoja selvästi, mutta liikkumatapa oli tytön mielestä ilmeisesti liian hankala, joten hän siirtyi konttaamiseen. Ällistyttävää. Siitä ei ole kuin reilu kaksi kuukautta kun Veera oppi kääntymään vatsalleen. Omiin kesähupeihini kuuluu vanhojen lehtien luku, etupäässä huussissa. Vaihtelun vuoksi ronttasin huussin lehtikoriin aitan komerosta uuden satsin vanhoja lehtiä. Niiden joukossa oli "Osuuspankkijärjestön kuvalukemisto" YV nro 7-8/1978. Luin lehteä ahkerahkosti lapsena, jostain syystä siinä oli paljon artikkeleita kaikenlaisista yliluonnollisista asioista. Osin kyse oli epäilemättä 1970-luvun yleisestä parapsykologia- ja ufobuumista, osin painotus oli varmaan vain omituista. Tässäkin numerossa oli iso artikkeli 18-vuotiaasta juankoskelaisesta noitatytöstä, joka laatii horoskooppeja "tieteelliseltä pohjalta". Lukemassani lehdessä erityisesti säväytti kuitenkin pikkuilmoitus sivulla 6. Siteeraan sen tässä koko laajuudessaan: 48-sivuinen voima- ja lihasharjoittelukurssi vain 3-, Vaihda laiha, hontelo tai ylipainoinen kehosi uuteen rakettivoimaiseen Weider-kehoon, jossa valtavat energiaa, vauhtia ja miehekkyyttä täynnä olevat lihakset väreilevät, kehoon jota miehet kadehtivat ja naiset ihailevat, ja tee se nyt heti! Viidessätoista minuutissa Joe Weider todistaa sinulle, että voit saada 10 senttiä lihaksia lisää rintaasi ja 8 senttiä kumpaankin käsivarteesi, kehittää itsellesi hengenpelastajan hartiat, atleetin jäntevän vyötärön ja urheilijan nopeat, voimakkaat jalat. Hän ei piittää siitä, oletko lyhyt vai pitkä, laiha vai lihava, nuori vai jo varttuneessa iässä. Tilaa jo tänään hänen huippuedullinen kurssinsa, josta saat lähempiä tietoja siitä, miten voit saada todellisen unelmavartalon. Joe Weider on maailman kuuluisin lihastenkehittämisvalmentaja, jolla on yli 3.000.000 tyytyväistä oppilasta ympäri maailman. Piti oikein googlata kuka tämä messiaaninen Joe Weider oikein oli - tai itse asiassa on edelleen, hän täyttää 90 syksyllä. Kaveria epäiltiin näemmä hieman innoittuneesta markkinoinnista jo 1970-luvulla. (Comment on this)
Saturday, May 30th, 2009
1:27 pm	Kesää ja vitsejä Lapsilla – tai siis noilla teineilläni, Veeraa tämä ei koske – loppui koulu tänään. Olen juuri palautunut kevätjuhlista. Iriksen luokka esitti Bohemian Rhapsodyn komeasti, vaikka kappale ei todellakaan ole tunnettu helppona kuoropalana. Ensi vuonna sitten Stairway to Heaven! Muuten ohjelma koostui etupäässä ns. kääpiöeurytmiasta, koska kyse on steinerkoulusta. Mutta on mukavaa, että pääsee joka vuosi kevätjuhliin. Itsekin voi hetken kuvitella että tästä mukamas alkaisi kesäloma. Mitään ala. Sain kyllä ennen Åconia hienosti valmiiksi Salaisen kirjaprojektin nro 10 eli oman osuuteni Ulkomaisia fantasiakirjailijoita 2:een, mutta hyppäsin siitä suoraan Salaiseen kirjaprojekti 11:een, eli Naurudirektiiviin. Edelleenkin – jos olette joskus kuulleet hauskan vitsin, joka on EU- tai Eurooppa-aiheinen (tai josta voisi muokata sellaisen) – lähettäkää minulle. Kunnianhimoinen tavoitteeni on saada vitsikokoelma valmiiksi juhannukseen mennessä. Saahan sitä haaveksia, mutta eiköhän tässä vitsiä väännetä koko kesä. Onneksi vitsien kirjoittelu, kääntely ja muokkailu on oikeasti aika hauskaa puuhaa. Ei uskoisi. Ja voi olla että sivulla 200 olen eri mieltä, nyt matskua on vasta vajaat 20 000 merkkiä. Ja huomenna sitten aitatalkoilemaan. Tästä tuntuu tulevan vauhdikas kesä: aidanrakennusta, vitsejä ja Finnconia. Onneksi ei luultavasti kuitekaan niin vauhdikas kuin viime kesä... (2 Comments |Comment on this)
Saturday, April 18th, 2009
5:30 pm	Kovan vauhdin kevät Kevään tulo se onnistuu aina yllättämään. Onneksi en autoile, olisin varmasti pääsyyllinen "Kevät yllätti autoilijat" -tyyppisiin otsikoihin. No joka tapauksessa, vielä vähän aikaa sitten oli lunta ja nyt ei enää. Olen niitä harvoja ihmisiä, jotka oikeastaan pitävät talvesta ja muista synkistä vuodenajoista. Älkää ymmärtäkö väärin: ei keväässä eikä kesässäkään ole mitään vikaa. Asia on vain niin, että nautin talven rauhallisesta pimeydestä ja kylmyydestä. Olen usein hyvin aikaansaava talvisaikaan, lämpiminä vuodenaikoina keskittymiseni herpaantuu helposti. Nyt tarvittaisiin keskittymistä. Salainen kirjaprojekti 10 – se ehti esiintyä täällä aiemmin tänä vuonna numerolla 11, mutta korjasin sen näin – eli Ulkomaisia fantasiakirjailijoita 2 on työllistänyt minua koko kevään. Vielä on neljä artikkelia työlistalla, ja aikaa noin kuukausi. Onneksi tajusin säästää vähätöisimmät artikkelit loppuun. Tänään sain valmiiksi Gregory Maguire -artikkelin, joka oli ollut työn alla jo kaksi viikkoa. Oikeastaan näppini syyhyävät jo päästä kahden seuraavan kirjaprojektin kimppuun. Salainen kirjaprojekti 11 on EU-aiheisten vitsien kokoelma, jonka olen luvannut toimittaa BTJ:lle. Jos olet kuullut hyviä eurovitsejä, kerro ihmeessä minullekin! Myös erilaiset eu-kansallisia stereotypioita vahvistavat sutkaukset sopivat kirjaan. Kirjan työnimi on Naurudirektiivi, ja aion toimittaa sen salanimellä, joten älkää kertoko kenellekään. Kolmas tämän vuoden kirjaprojekti (nro 12) on sitten taas fiktiota, mutta ei siitä toistaiseksi enempää. Toivon pääseväni siihen käsiksi jo heinäkuulla. Ja kiirettä lisää vielä tuleva Finnconkin ja sen ohjelmakirja, jonka olen luvannut toimittaa. Perhe-elämä on omiaan lisäämään kiirettä. Veera istuu nytkin sitterissä vieressäni kun kirjoitan, Sarkku on shoppaamassa. Tyttö täyttää ensi viikolla 9 kuukautta kalenteri-ikää, korjattua tuli puoli vuotta täyteen torstaina. Ja pääsiäisviikolla tuli kuluneeksi puoli vuotta siitä kun tyttö pääsi kotiin sairaalasta. Veera on kehittynyt valtavasti viime aikoina – oppi muun muassa kääntymään vatsalleen pääsiäisenä. Kirpparireissuistakin olisi blogattavaa, mutta en nyt taida ehtiä. Kävin muistaakseni 22.3. kiertämässä Jäähallin kirppiksen ja sieltä tarttui mukaan kaikkea kivahkoa. Mutta ehkä palaan niihin ostoksiin myöhemmin – tai sitten syöksyn suoraan seuraavaan kirpparikierrokseen. Vähän syyhyävät näpit lähteä jo huomenna, mutta voi olla että lykkään ensi viikonloppuun. Nyt pitää lopettaa ja napata tuo tyttönen syliin sitteristä. (1 Comment |Comment on this)
Saturday, March 21st, 2009
11:14 am	Kohta nelisenkymmentä vuotta Täytän ensi viikon keskiviikkona nelisenkymmentä vuotta, tai siis okei, tasan 40. Pahalta näyttää. Mutta ei voi mitään. Olen koko kevään yrittänyt tunkea ikääntymistä mielestäni – mikä on onnistunut helposti Veeraa hoitaessa ja töitä paiskiessa. Mutta nyt olen sen karun tosiseikan edessä että synttärit lähestyvät ja jotain on tehtävä. Päätin että juhlin tapausta, jos siinä nyt jotain juhlimista on, Helsingin scifimafiassa Urkin pubissa torstaina 26.3., kun olen saanut maistella uutta ikää jo vuorokauden. Saapunen paikalle viimeistään klo 20. Sitä ennen tarjoan viinaa ja kakkua HYSFKin päivystyksessä klubihuoneella Uuden yo-talon B-rapun 4. kerroksessa klo 17 alkaen. Paikka on aika kauheassa kunnossa keskeneräisen muuton jäljiltä, joten erityisen juhlavaa siellä ei ole, mutta sopii mainiosti nelikymppisen tunnelmiin. Ihmisillä on taipumus antaa synttärisankareille lahjoja. Pidän toki lahjoista, mutta kun lahjojen miettimisestä on vaivaa ja minulla oikeastaan on kaikkea mitä tarvitsen (ja vielä päälle kaikenmoista muutakin), minusta olisi mukavaa jos lahjomisen sijasta antaisitte rahaa vaikkapa Suomen Punaiselle Ristille – rahaa voi näemmä antaa vaikka Afganistanin sotaan, mutta valitkaa itse – tai Amnestylle tai WWF:lle tai muulle hyvälle instanssille, en ole nirso. Nyt menen viettämään nuorekasta elämää, tätä on vielä nelisen päivää jäljellä. (5 Comments |Comment on this)
Saturday, February 14th, 2009
4:51 pm	Viime sunnuntaina kirpparilla ja hyvää ystävänpäivää! Kävin viime sunnuntaina nopsahkosti kirpparilla, tällä kertaa Valtterilla pitkästä aikaa. Kovin runsaasti ei tullut shopattua, mutta jotain mukavaa matkaan tarttui. Ensimmäinen ostos oli ilmeisesti jonkinsortin lasten fantasiaa edustavat Rolf Ulricin Elefantti posliinikaupassa (1966, suom. 1968). Kirjan alaotsikko on ”Ihan hullu tarina”, mikä on aina lupaavaa. Vaikuttaisi olevan eläinfantasiaa, kuten nimikin antaa ymmärtää. Maksoi 50 senttiä. Kolmella eurolla sain kaksi vanhaa nuorten kirjaa: Jouko Sorvan Tuhatviisisataa riikintaaleria (1957) ja Juuse Tammisen Rapolan Kuninkaan vangit (1955). Kumpikaan ei ole genreä, mutta etenkin tuo jälkimmäinen – se sijoittuu Suomeen ensimmäisen ristiretken ajalle – on miltei myyttistä historiaa. Harvinaista Albaniaan sijoittuvaa nuortenkirjallisuutta edusti ruotsalaisen Brage Engedahlin Scanderbegin sormus (1943, suom. 1944). Ostin sen lähinnä koska kannessa oli sen verran tyly albaani. Minulle on ilmeisesti tullut paha tapa ostella kirjoja sillä perusteella että kannessa on tyly ukkeli. No, eipä maksanut kuin 50 senttiä tämäkään. Lisbeth Nilssonin Matka vuoteen 33 (1976, suom. 1992) vaikutti ensi vilkaisulta tietenkin scifiltä, mutta lähempi tarkastelu paljasti että se on jotain vielä paljon hullunkurisempaa: uskonnollinen nuorten romaani. ”Olli ja Maria matkustavat vanhempisen kanssa lomamatkalle Israeliin. Öljymäellä lapset kiipeilevät puissa, jotka ovat yli 2000 vuotta vanhoja ja löytävät puun onkaloon kätketyn papyrusrullan. Se on päiväkirja, jota 11-vuotias Daniel Nikodeemuksenpoika on kirjoittanut vuonna 33 – samana vuonna kuin Jeesus kuoli. Päiväkirja kertoo Jerusalemin tapahtumista jännittävästi ja niin elävästi, että tuntuu kuin itse pääsisi mukaan tapahtumiin”, kertoo takakansi. Pitäisi varmaan järjestää kilpailu epäuskottavimmasta uskonnollisesta fiktiosta, tämä voisi menestyä. Tingin kirjan tiukassa kaupankäynnissä eurosta 30 senttiin. Reissun ainoa selkeä spefiostos olikin sitten kiva löytö: Doris Lessingin Canopus Argossa -sarjan viides, viimeinen ja suomentamaton osa The Sentimental Agents in The Volyen Empire (1983) hyväkuntoisena pokkarina 20 sentillä. Katselint tätä kirjaa muutama viikko sitten Kampintorilla, mutta jätin silloin ostamatta. Kyllä se on aika lailla niin, että kaikki tulee lopulta vastaan kirpparilla – ja halvalla. Lessingin scifisarja on jostain syystä aina miellyttänyt minua, tai ainakin sen kolme ensimmäistä osaa. Neljäs osa, Planeetta 8 ei ole kummoinen. Jotenkin ne liittyvät mielessäni teini-iän scifiharrastukseeni, vaikka täytyy sanoa, etten kirjoista kovin paljon joskus 15-vuotiaana tajunnut. Luin ne joskus parikymppisenä uudestaan, ja sain niistä tuolloin enemmänkin irti. Luultavasti kirjoissa kiehtovinta mielestäni sekä nuorena että aikuisempana oli kuitenkin omaperäinen ja kumma tunnelma, ei niinkään mahdollinen filosofinen sisältö. Sinänsä hassua että viides osa sarjasta jäi aikanaan Otavalta kääntämättä. Tosin se voi olla ollut ihan laadullinenkin päätös tuon Planeetta 8:n jälkeen. Kirjojen lisäksi ostin pari sarjakuvaa. Kalma 3/90 oli kiva löydös, 50 sentillä. Ostin myös Sarjakirja 103:n (Hämähäkkimies). Hmm, olen tainnut alkaa kerätä Sarjakirjoja, sellaista sattuu. Niitä ainakin löytyy huokealla kirppiksiltä. Hyvään hintaan lähti Don Rosan Roope Ankan elämä ja teot 2, nimittäin kahdella eurolla. Luulisi että olisi mennyt kaupaksi kympilläkin. Hankin myös muuta: Seinäjoen kaupunginteatterin The Rocky Horror Picture Show -esityksen oheisbadge ja sukkanauha maksoivat 50 senttiä. 10 sentillä ostin Tenavien Tellua esittävän Pez-härpäkkeen, koska se näytti vanhalta. Noiden keräily lienee maailmalla yleisehkökin hupi, mutta koetan vastustaa kiusausta. Joitain kymmeniä senttejä maksoin nipusta Alf-keräilykortteja, mistä lie purkasta peräisin. En kyllä tiedä mitä niillä tekisin, mutta ainakin minulla nyt on sellaisia, jos joku kysyy. Semmoista viime viikonloppuna. Tänään on vuorossa tuparit illalla – aiomme mennä paikalle Veeran kanssa. Ehkä toinen kyläreissumme tytön kanssa, saas nähdä miten menee. Ja lopuksi: Hyvää ystävänpäivää kaikille! (Comment on this)
Friday, January 23rd, 2009
6:24 pm	Veera 6 kuukautta ja töitä Veera täyttää tänään puoli vuotta! Korjattua ikää on jo reilu kolme kuukautta. Tyttö hymyilee, nauraa, tarttuu esineisiin (esimerkiksi lehden luku Veera sylissä on muuttumassa hankalaksi) ja kasvaa. Neuvolassa tänään punnittu paino on 4450 grammaa. Pikkuinen on viisinkertaistanut painonsa puolessa vuodessa! Tehkääpä sama perässä. Muuten elämä on aika työkiireistä. Vuoden aluksi pitäisi saada kaikenlaisia projekteja käyntiin. Salainen Kirjaprojekti 10 eli Ulkomaisia fantasiakirjailijoita 2 pitäisi saada alkuun öbaut nyt, kirjan deadline on toukokuussa. Samalla olen kaupannut kustantamoille kahta kirjaideaa, toinen tietoa ja toinen fiktiota, mutta karkeasti ottaen samasta aihepiiristä. Tietokirjan kanssa olen edennyt vaiheeseen, jossa kysyvät näytetekstiä. Lisäksi luin vuoden tauon jälkeen Salaisen Kirjaprojekti 7:n eli romaanikäsikirjoitukseni. Siitä löytyi aika paljon korjattavaa, etenkin tyylin ja kielen puolesta. Tarkoitus olisi saattaa sekin kustantamokuntoon nyt alkuvuodesta. Ja sitten pitäisi kirjoitella apurahahakemuksia näihin kaikkiin hommeleihin. Ja Finnconkin alkaa häämöttää jossain etäisessä horisontissa. Taidan painua jatkamaan hommia. (1 Comment |Comment on this)
Saturday, January 17th, 2009
3:45 pm	Takautuvaa kirpparihuumaa Jäähallilla Mutta minulla on kotona seitsemän orpoa! Ja entäs pikku Tim? Hänellä ei ole enää jalkoja! Haluatteko viedä häneltä kädetkin? Eli kyllä 50 senttiä on liikaa tästä Korkkarista, tarjoan 20 senttiä. Mitä tuo on? Sehän on minä kirpputorilla, tai ainakin tuollaiselta minusta joskus tuntuu. Viime sunnuntaina tuli taas noin puolentoista kuukauden tauon jälkeen kolattua kirpputoreja. Olin ensimmäistä kertaa tällä kaudella Jäähallin kirppiksellä. Niitä näkyy kyllä järjestetyn jo syksylläkin. Olen kallistumassa sen kannalle, että Jäähallin kirppis on meikäläisen kaltaiselle haalija-keräilijälle paras kirpputori. Sieltä lähes kokonaan puuttuvat ammattimaiset myyjät, eli kauppiaat ovat tavallisia pulliaisia, jotka putsaavat nurkkiaan vanhasta kuonasta. Viime sunnuntaina jäähalli on käytännössä täynnä myyjiä. Ostoksia tulikin tehtyä sitten melkoisesti. Aloitin kevyesti. Nuorten tieteisromaanejakin kirjoittaneen ruotsalaisen Sven Wernströmin Salaisten saari (1966, suom. 1969) lähti 10 sentillä, mutta se olikin hieman vääntynyt kirjaston poistokappale. Genreä se ei ole, mutta kiinnostava autio saari -teemansa vuoksi. Kirjassa ilmeisesti joukko meripartiolaisia haaksirikkoutuu ja perustaa oman yhteisön autiolle saarelle. Liekö jossain anti-suhteessa William Goldingin Kärpästen herraan? Haruki Murakamin Norwegian Wood (1987) irtosi eurolla. Vielä viime sunnuntaina aprikoitsin, että tätä kirjaa voisi tarvita Salaisessa Kirjaprojekti 11:ssa, jota olen juuri aloittamassa, mutta nyt näyttäisi että ei. En ole Murakamia lukenut, mutta lukuisat ovat minulle häntä kehuneet, joten ehkä syytä olisi. Sen sijaan on vähän epäselvää, tarvitsenko Peter F. Hamiltonin The Temporal Voidia (2008) mihinkään. Kirja on jumalaton jööti, mutta maksoi vain euron pienen neuvottelun jälkeen. No, viepä tilaa kirjahyllyssä. Pidin kyllä ainoata lukemaani Hamiltonia (Fallen Dragon) ihan viihdyttävänä, mutta tarvitsisin varmaan 30 tuntisen vuorokauden, että ehtisin lukea tällaisia tiiliskiviä omaksi huvikseni. Ken MacLeodin The Stone Canal (1996) oli myös kirjaston poisto-opus, tingin sen 50 tai 20 senttiin, en nyt muista kumpaan päädyimme. Pidin kirjailijan Tähtijaoksesta, ehkä tämäkin voisi maistua. Eurolla sain kaksi kirjaa. Tähtipuu: 33 kotimaista tieteisnovellia (1990) sisältää Aikakoneen, Spinin, Tähtivaeltajan ja Ikaroksen parhaimpia iskuja. Luulin omistavani sen jo, mutta puutelistani ei valehtele, ainakaan usein. T. Rautapalo-Rappin (oikealta nimeltään Tauno Erik Rautapalo) Aarteenetsijät (1945) piti ostaa jo yksin kansikuvan mahtavan oktopuusin vuoksi. Takakannen mukaan kirjassa ollaan merirosvon aarteen jäljillä. Minusta maailma olisi parempi paikka, jos useammat ihmiset edelleenkin olisivat merirosvon aarteen jäljillä. Tinkasin 50 senttiin Woody Allenin juttukokoelman Sivuvaikutuksia (suom. 1981), joka on ollut ostoslistallani pitkään. Luin tämän ja toisen Allen-kokoelman Parhaat (suom. 1980) erinäisiä kertoja teininä. Olen nähnyt tätä kirppareilla ennenkin, mutta nyt hinta oli sopiva. Kaarlo Nuorvalan Salaperäinen sakariinikauppias (1945) sen sijaan maksoi euron. Oli pakko ostaa jo yksin kannen vuoksi, sen verran luihu sakariinikauppias siinä luimistelee. Hupaisaa että kirjan nimestä näkee heti että se pula-ajalta, tuskin myöhemmin sokerin korvikkeen kauppaaja olisi herättänyt nuorten romaanin mittaisia intohimoja. Vielä ihan lopuksi ostin 50 sentillä Ludvig Hevésyn Räätälinkisälli Andreas Jelky’n Merkilliset elämänvaiheet Neljässä maanosassa (1875, suom. 1875, tämä oli 2. painos 1924). Kyse on Itävalta-Unkarissa vaikuttaneesta unkarinjuutalaisesta kirjailijasta Lajos Hevésistä (1843–1910), joka ilmeisesti kirjoitti saksaksi. Aika tuoreeltaan teos on käännetty, jos vuosiluvut pitävät paikkansa. Teos on tiettävästi ensimmäinen suomennettu unkarilainen romaani. Siinä olivat kirjahankintani. Sarjakuvia ostin sitten huomattavasti enemmän. Hinnat vaihtelivat 15 sentistä 50 senttiin – jaa, Tex Willer 11/75:stä maksoin puolitoista euroa osana isompaa sekavaa kauppaa. En enää tässä vaiheessa muista kauppojen yksityiskohtia, eivätkä ne niin kiinnostavia olekaan. Reissusta hyllyyni tarttuivat em. Texin lisäksi Indiana Jones 2/84 (joo, aloin kerätä näitä Sarkulle), King Kong nro 14, Kuvajännäri 11/73 ja 7/75, Pilotti 8/74, Sarjakirja 43 (Teräsmies) Siivet 1/72, Tarzan 12/74 ja 7/76, Teräsmies 4/78, 1/79 ja 9/85, Teräsnyrkki nro 3 ja 7 Viidakon korkeajännitys 10/75 ja 8/80 ja Zoom 16/74. Lisäksi ostin Muppelo tapaa robotti välkyn -alpparin ja kolme huonokuntoista Prinsessa-sarjakuvaa noin vuodelta 1963 (Missäköhän ne ovat nyt? Unohdinkohan ne torstaina Urkkin tai klubihuoneelle?) King Kong, Siivet, Pilotti ja Teräsnyrkit olivat iskemättömiä kappaleita. Joku pariskunta myi edesmenneen sukulaisensa antikvariaatin jäämistöä. Aika herkkua – pyysin heidän yhteystiedonsa ja välitin ne eteenpäin minua keräilevämmälle kaverille. Mukava reissu! Sen päätteeksi olkalaukkuni ja hieno Pertti Jarla -muovikassini pursusi painotuotteita, joten jätin Valtterin suosiolla väliin. Ehkä sitten seuraavalla kerralla sinnekin. (4 Comments |Comment on this)
Thursday, January 1st, 2009
12:13 pm	Vuosi 2008 retrospektiossa ja tähyämistä kohti vuoden 2009 siintäviä tavoitteita Uusi vuosi vaihtui täällä Sunassa rauhallisesti. Vietimme iltaa kolmistaan: Sarkku, Veera ja minä. Samanlainen meno jatkuu tänään, paitsi että illalla ajattelin mennä HYSFKin päivystykseen ja mafiaan. Piti jo eilen kirjoitella edellisten vuosien tapaan katsaus menneeseen vuoteen, mutta se jäi Veeran syöttelyiden ja muiden kotitöiden jalkoihin. Nyt tyttö nukkuu kopassaan, joten asiaan: Työelämä. Vihreän Langan osalta tämä on ollut jotenkin vähätöisempi vuosi. Alkuvuoden puursin entiseen malliin, mutta jakso kesäkuusta marraskuun alkuun meni erisyisten lomien ja vajaiden työviikkojen merkeissä. Veeran syntymä on selvästi vähentänyt myös freetöihin käyttämääni aikaa. Kirjaprojekteja oli tälle vuodelle kaksi – Eroticaa kirjoittelin alkuvuoden ja loppukesällä naputtelin kiivaaseen tahtiin aivan hullussa perhetilanteessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 5:n. Nyt tuntuu ihan älyttömältä, että tein tuon kirjan silloin kun tein. Mutta ehkä työntekoon sain purettua turhautumista, joka aiheutui siitä, ettei voinut tehdä mitään vastasyntyneiden teholla hoidettavana olevan lapsen hyväksi. Kirjasta saaduilla rahoilla saatoin löysäillä loppuvuoden ja keskittyä kotiutuneeseen vauvaan, eli ehkä se oli hyväksi. Perhe-elämä. Todellinen tapausten vuosi. Vuosi alkoi saammeko-kaksiomme-kaupaksi -stressillä (saimme, vieläpä ihan ajoissa) ja helmikuussa muutimme yhteen. Pian tämän jälkeen huomasimme että jälkikasvua oli luvassa. Toukokuussa menimme naimisiin, kesäkuu kului pääosin häämatkalla ja mökkeilemässä. Heinäkuussa syntyi sitten Veera, kolme kuukautta liian aikaisin. Tämä säätelikin sitten loppuvuoden perhekuvioita. Onneksi sentään vanhempien lapsieni vuosi on ollut suhteellisen rauhallinen. Eipä kai tässä muuta voi sanoa kuin että vuosi 2008 on tähänastisen elämäni tapahtumarikkain vuosi. Harrastukset. Sattuneesta syystä harrastamiset ovat jääneet menneenä vuonna vähemmälle. Toukokuun Åcon 2 oli minulle vuoden ainoa scificon. Puolet scifipiirien kesäretkistäkin jäi väliin, mutta mafioissa olen onnistunut käymään suhteellisen säännöllisesti, lokakuuta lukuunottamatta. Fandom-aktiviteetit ovat olleet rentouttavia kuten aina, ja vuonna 2008 tunsin kyllä monesti tarvitsevani niitä. Kirjoja luin menneenä vuonna ennätysmäärän:140 kappaletta. Näistä tosin 30-40 oli noin 50-100-sivuisia lastenkirjoja. Mutta silti löin viimevuotisen ennätykseni – 70 kirjaa – reilusti. Viimeksi olen lukenut näin monta kirjaa joskus lukiolaisena. Ehkä voisin pitää jälleen tänä vuonna sataa kirjaa tavoitteena. Sinänsä en tiedä miksi listaan tämän otsikon "harrastukset" alle – lukemistani kirjoista viisi (5) luin omaksi huvikseni. Siinä suhteessa vuosi taisi olla pikemminkin pohjanoteeraus. Keräilyharrastukseni olen joutunut nyt loppuvuonna pistämään hyllylle odottamaan. Olen tosin ehtinyt järjestellä postimerkkikokoelmaani tunnin ajan Veeran kotiutumista seuranneena kahtena kuukautena. Ehkä tässä vielä päästään jatkamaan! Kirjalliset ambiitsiot. Edelleen hyvä vuosi. Kirjojen kirjoittaminen tuntuu työltä, jota haluan jatkossakin tehdä, jos vain kustantajia löytyy. Lievä takaisku on se, etten ehtinyt viimeistellä romaanikäsikirjoitusta kustantamokuntoon menneenä vuonna, mutta ehtimättömyyteen oli kyllä hyvä syy. Koetan rykäistä käsiksen kuntoon nyt alkuvuodesta (tosin tässäpä minä bloggaan, vaikka nyt juuri olisi käsikirjoituksen ruotimiseen hyvää aikaa). Tänä vuonna ilmestyi yksi kokonaan kirjoittamani teos (oletettavasti Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita on jo ulkona, vaikken sitä olekaan nähnyt) ja kaksi opusta jossa olin yksi tekijöistä (Pihlajanorsu ja Erotica). Lisäksi olen suuri Puolassa: kaksi vuotta sitten myin vanhan isyyttä käsittelevän juttuni Arktisen Banaanin Baby Blues -perhekirjaan. Se on nyt ilmestynyt puolaksi. Yleinen onnellisuus. Vuosi 2008 oli merkillinen sekoitus onnea ja huolta. Kaiken kaikkiaan jäin kuitenkin reilusti onnen puolelle! Uskaltaisinkohan luvata jotain vuodelle 2009? Lupasin kyllä jo solidaarisuudesta liittyä Sarkun irtokarkkilakkoon. Lisäksi voisin luvata, että saan romaanikäsikseni kustantajille – mieluiten nyt alkuvuodesta. Tipatonta tammikuuta en ajatellut tänä vuonna pitää. Ehkä tässä on pikku oluset ansaittu. (Comment on this)
Tuesday, December 23rd, 2008
3:27 pm	Hyvää joulua! Tulin juuri kaupoilta, viimeiset jouluhankinnat on tehty. Vietämme joulun puoliksi täällä Sunassa ja puoliksi Ikaalisissa (siis kuitenkin ajallisesti toisiaan seuraavina jaksoina, ei samanaikaisesti). Hauskaa joulua kaikille Avaruusajan lukijoille – ja lopuksi vielä kuva talouden pikkutontusta, joka täyttää tänään viisi kuukautta (korjattua ikää 2 kk 1 vko)! (1 Comment |Comment on this)
Friday, December 5th, 2008
6:46 pm	Sarjakuvia kirpparilta Kiireiset viikot jatkuvat, mutta eipä voi väittää etteikö elämä olisi varsin mukavaa juuri nyt. Veera kasvaa ja voi hyvin, alun mitens-näitä-vauvoja-hoidettiinkaan -paniikki on ohi ja tyttö on asettunut osaksi perhettä. Hiljalleen voi jatkaa vanhoja puuhasteluitaan uudessa elämässään. Kävinkin jo toistamiseen kirpparilla viime sunnuntaina 30.11., mistä raporttia: Sunnuntaina olin jälleen kirpparikierroksella Iriksen kanssa ja taas Valtterilla. Nämä reissut ovat kyllä piristäviä! Kierrellessäni pöytien luona pohdiskelin jopa, että tämä harrastus on liki välttämätön kirjoittajantyössäni. Vanhat tavarat ja oudot julkaisut antavat juttuideoita ja inspiraatiota. Täytyy nyt kuitenkin varoa, etten kehu tätä metodia liikaa: en halua kaikkia toimittajatuttujani penkomaan kirppiksiä ja viemään kaikki löydöt nokkani edestä. Sunnuntai oli selkeästi sarjakuvapäivä. Ostin vaaksankorkuisen pinon 1970- ja 80-lukujen sarjakuvia eri myyjiltä. Sarjisten kunto oli vaihteleva, etupäässä ”lukukappale”-tasoa, hinta jäi yhtä Masi-sarjakirjaa lukuunottamatta alle euroon (30 tai 50 senttiä, siitä yhdestä Masista maksoin euron.) Lista ostoksista on aika pitkä: Korkeajännitys 1/76, 7/76, 9/77; Aavikon korkeajännitys 6/77 ja 7/78, Ilmojen korkeajännitys 6/75 ja 7/75; Viidakon korkeajännitys 2/76; ja Siivet 2/74. Taika-Jim IV (1971) oli myös kiva löytö. Sarjakirjoja tuntui olevan paljon kaupan. Ostin eri myyjiltä numerot 44 (Masi), 64 (Pyhimys), 74 (Teräsmies) ja 86 (Hämähäkkimies). Johonkin nippuun kuului myös Hopeanuoli Taskukirja nro 3. Eräältä myyjältä ostin muutaman lehtikokoisen sarjiksen: Teräsmies 1/81, Tumac 4/79 ja Indiana Jones 6/84 siirtyivät haltuuni, kuten myös Teräsmies-vuosialbumi 1981. Indiana Jones oli ihan pakko ostaa tuliaisiksi Sarkulle. Kirjoa tuli tällä reissulla ostettua vain kaksi. Marja-Leena Mikkosen Liisa ja Veikko Ihmemaassa (1969, tämä oli 2.p.) lienee ajankohtansa yhteiskunnallista kirjallisuutta. Takakansiteksti: Marja-Leena Mikkolan uusi romaani on kuvaus helsinkiläisestä ilotytöstä Liisasta, hänen seikkailuistaan tässä ihmemaassa. Vaelluksellaan Liisa tapaa Veikon ja hänen lisäkseen mitä kirjavimman joukon ihmisiä: tv- ja elokuvaväkeä, pankinjohtajia, kansainvälisiä lastenauttajia, suuren ja pienen rahan edustajia, radikaaleja ja konservatiiveja. Liisalla on silmät jotka näkevät, ja hän kuvaa jokapäiväisen työn ja taloudellisen vallankäytön aitoa arkitodellisuutta. Kirjan nimi viittaa vahvasti siihen että opus on jossain suhteessa Lewis Carrollin fantsuklassikkoon. Hauskaa, jos siitä on versioitu ”taloudellisen vallankäytön aitoa arkitodellisuutta” kuvastava teos! Täytyy ehdottomasti koettaa lukea tämä joskus. Maksoi minulle muistaakseni 30 senttiä. Vielä vähemmän, 10 senttiä, maksoi Nils Erikssonin Operaatio Valco-Salora. Tosikertomus elävästä elämästä (1979), tämäkin oli pakko ostaa Kekkosiana-kokoelmaani. Kustantamona näkyy olleen Kustannuspiste Oy. Olikohan se näitä puljuja, jotka julkaisivat myös teoksia, joissa ihan tahallaan yritettiin horjuttaa maidemme välisiä lämpimiä ja luottamuksellisia suhteita? Hyi, tuhmaa! Näiden painotuotteiden lisäksi hankin vain yhden metallisen Kinder-ukkelin 10 sentillä. Ratsastajaukkelilta puuttui hevonen, niitä lienee vaikea löytää. Ovat nimittäin muovisia ja aika heppoisia heppoja. Minulla on entuudestaan ratsastava ukkeli, jolla on allaan puolikas muoviheppa. Sen saa pönkättyä seinää vasten niin, ettei peräpään puutetta edes huomaa. Kiva reissu! Ehtisiköhän sitä vielä piipahtaa ennen joulua kierroksella? Vaikka mukamas joululahjoja etsimässä? (3 Comments |Comment on this)
Sunday, November 23rd, 2008
7:09 pm	Veera 4 kuukautta Veera täyttää tänään neljä kuukautta, siis kalenteri-ikää. Korjattu ikä on viisi viikkoa. Synttärisankari lötköttää parhaillaan käsivarrellani, joten kirjoittelen yksikätisesti. Luonto on järkännyt Veeran kunniaksi komean lumimyterin salamoinnin kera. Tytön vanhemmat taas juhlivat marjapiirakkalla, teellä ja kekseillä. Toinenkin juhlanaihe on: Salainen Kirjaprojekti yhdeksän eli Kotimaisia lasten ja nuortenkirjalijoita 5 meni tiemmä painoon perjantaina. Palailenpa astialle taas toiste – ehkä jälleen kirppariraporttia lähiviikkoina. (Comment on this)
Saturday, November 15th, 2008
6:59 pm	Isänpäivän kirpparointia taannehtivasti Veera on kasvanut vastasyntyneen kokoiseksi jötkäleeksi, painoa noin 3,5 kiloa ja pituuttakin liki 50 senttiä. Nämä ovat arvioita, viimeiset viralliset tiedot ovat noin 10 päivän takaa. Mutta siis elämme nykyään jo aika tavallista vauvaperheen arkea. Eli on siis kamala kiire ja väsyttää. Blogi tahtoo jäädä kaiken muun touhun jalkoihin. Mafiassa sen sijaan ehdin käydä viime viikolla ja viikko sitten sunnuntaina piipahdin kirpparillakin. Tässä taannehtiva raportti. Isänpäivän kunniaksi lähdin vanhemman tyttäreni kanssa kirpputorille – pitkästä aikaa. Edellisen kerran oli Hietsussa heinäkuun puolivälissä, paria päivää ennen kuin Veeran etuaikaiseen syntymään johtuneet tapahtumat käynnistyivät. Huomaa, että tässä on mennyt nelisen kuukautta vähän muissa asioissa. Valtteri oli kirpparitaukoni jäljiltä entisellään. Väkeä oli runsaahkosti. Aluksi ostin sarjakuvia: huonokuntoinen Masi–sarjakirja 10 ja hyväkuntoinen Lännentie 11/87 lähtivät yhteensä 60 sentillä. Masista on lähinnä iloa Irikselle lukukappaleena, siitä puuttuu jopa sivuja alusta ja lopusta. Toiselta myyjältä muutaman metrin päästä löysin neljä Full Metal Alchemist -mangaa, jotka tinkasin yhteensä kolmeen euroon. Jonkinlainen hajaostos oli Pauli Hirvosen Mikko Nuoli suihkulentäjänä (1962). Takakannen mukaan kirja kertoo kahden nuoren, Mikko Nuolen ja Paavo Naakan ajasta Kauhajoen ilmasotakoulussa. 60-luku alkoi olla jo niin ulkopoliittisesti arka vuosikymmen, että olisi mielenkiintoista joskus tarkastella miten militanttiaihetta tässä nuortenkirjassa on käsitelty. Nykyäänkään ei varmaan juuri innostuttaisi nuortenkirjakässäristä, jonka aiheena on asepalvelus, vaikka se olisi kuinka kiinnostavassa aselajissa. Kirja maksoi 50 senttiä, kuten itse asiassa kaikki muutkin kirjaostokseni tällä reissulla, yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Hupaisa löydös oli Burton Wohlin Kiinailmiö (1978, suom. 1979). Ostaessani opusta ajattelin että se on elokuvan romanisointi, mutta itse asiassa kyseinen 70-luvun lopun leffahitti tehtiin tämän kirjan pohjalta. Noina viattomina aikoina kiinailmiöhän tarkoitti vain ydinreaktorin sulamisonnettomuutta eikä pelkoa herättävää työpaikkojen siirtymistä Kauko-Itään. Ostin kirjan yhdessä C. Terry Clinen kauhupokkarin Damon – pahan vallassa (1975, suom. 1983) kanssa. Hupaisa löydös oli Sven Christer Swahnin lasten fantasiaromaani Intiaanimatka (1957, suom. 1959). Fantasiaa kirjan täytyy olla, koska Maija Karman taiteilemassa kannessa poika ratsastaa ilmassa lentävällä sudella preeriaintiaanikylän yllä. Sven Christer Swahn (1933–2005) näkyy ruotsinkielisen wikin mukaan olleen Ruotsin merkittävimpiä scifikirjailijoita – eipä ole nimi näemmä meikäläiselle asti kantautunut. Vähän hävettääkin kuinka huonosti sitä tuntee naapurimaan skeneä. Mutta kirjoitti Swahn näemmä kaikkea muutakin. Saman wiki-lähteen mukaan oli myös kääntäjä ja ruotsinsi esimerkiksi Le Guinin Maameri-kirjat. Yhtään hänen scifikirjaansa ei ilmeisesti ole suomennettu eikä tämä ainoa käännetty teoskaan ole päässyt Vainikaisen etc. bibliografiaankaan, oletettavasti koska se on lasten fantasiaa. Halpisostos oli Robert Lynn Asprinin ja Lynn Abbeyn toimittama Thieves’ World 2 (1980, tämä oli vuoden 1986 pokkarilaitos). Maksoi vaivaiset 20 senttiä neuvottelun jälkeen. Tätä Varkaiden maailma -antologiasarjaahan tuli suomeksi vain se yksi osa. Ehkä joskus luen tämänkin. Se suomennos taitaa muuten vielä hyllystämme puuttuakin. Ei kun tarkistin – siellä se oli. Näyin ostaneen sen viime vuoden syyskuussa samaiselta Valtterilta. Sakari Virkkusen toimittama Jees, tankero – vuoden poliittiset jutut (1974) oli ihan pakkohankinta tällaiselle Kekkosianan harrastajalle. Lopuksi tein vielä pari tietokirjahankintaa. Joseph Campbellin Sankarin tuhannet kasvot (1949, suom. 1990) on alan klassikoita, johon näkee viitattavan etenkin fantasiakirjallisuuden tutkimuksessa. Olen itse suhtautunut tähän kirjaan nihkeästi, kuten kaikkeen myyttitutkimukseen – jotenkin minulle myyttien tutkimus tuntuu umpikujalta: aha, tuo on tuo myytti. Entä sitten? Mielestäni mielenkiintoisempaa on tutkia, millaisia merkityksiä mytologian hahmoilla on eri aikoina ja eri konteksteissa ja miten nämä merkitykset muuttuvat ajan kuluessa. No, ehkä minulla on huono kuva myyttitutkimuksesta silkkaa tietämättömyyttäni. Mutta hermostuin todella gradua tehdessäni jungilaisiin ajatusavaruuksiin, jotka olivat kyllä kiehtovia fiktioita, mutta myös usvaista höpönlöpöä, jota ei ehkä pitäisi painaa mihinkään kirjaan, joka väittää olevansa tieteellinen edes sanan humanistisessa merkityksessä. Kovempaa kamaa olikin sitten Kari Kailan Tähtitaivaan opas (1979, tämä oli 3.p. 1985). Tämä kirja oli ehdoton lempparini 12-vuotiaana, kun innostuin tähtitieteestä ja scifistä. Kirja oli minulla lainassa varmaan vuoden putkeen – koetin toivoa sitä myös joululahjaksi, mutta sainkin öbaut samannimisen saksalaisen tähtikirjan. Parasta Kailan kirjassa ovat valkopohjaiset tähtikuvioiden kartat. Jäljentelin niitä tuntikausia läpi piirtämällä ja kuvittelin samalla millaisia galaktisia sivilisaatioita noilla kaukaisilla tähdillä on. Astronomiainnostukseni oli ehdottomasti scifististä laatua – itse asiassa luin Tähdet ja avaruus -lehdestäkin mieluiten sen pientä scifipalstaa. Myöhemmin tilasin Aikakoneen ja tässä sitä ollaan. Kirjojen lisäksi tein pari hajahankintaa. Nelostuotteen Pomppis-peli, mahdollisesti 1980-luvun painoksena, lähti eurolla. Mökillä meillä on Pomppiksesta ja parista muusta Nelostuotteen vastaavasta älypelistä vanhemmat versiot. Viime kesänä huomasimme että Pomppiksesta oli kadonnut pari nappulaa, joten toivottavasti tämä korvaa menetyksen. 10 senttiä maksoi Suomen sokerin logolla varustettu avaimenperä (toisella puolen lukee Sokeri – liikkuvan energiaa). En usko että avainrenksu on kovin antiikkisen iäkäs, mutta jotenkin vanha logo vetosi. Ostin vielä postimerkkejä peräti 30 eurolla, kokonaisen kansiollisen Euroopan ulkopuolisia maita. Lähinnä hankinta tuli tehtyä sen sisältävän mittavan USA-sivuston vuoksi, mutta oli kansiossa muutakin mukavaa. Ei nyt kyllä ehkä 30 euron arvosta, mutta ostinkin jälleen pikemminkin merkkeilyä kuin merkkejä. Nyt kun vielä sitten ehtisi merkkeillä. (Comment on this)
Thursday, October 23rd, 2008
1:20 pm	Veeran kaksi ikää ja kirjamessut Veera täyttää tänään kolme kuukautta. Toisaalta hän on viikon vanha. Kolme kuukautta on siis kalenteri-ikää ja viikko keskosilla käytettävää korjattua ikää: viikko sitten oli laskettu aika eli raskausviikot tulivat täyteen. Muutenkin tyttö tuntuu jo aika jötkäleeltä! Etenkin kun hän on parhaillaan toisella käsivarrellani nukkumassa. Kolmen kilon raja menee rikki aivan lähipäivinä. Mukavasti mennyt isyyslomani alkaa kääntyä loppua kohti. Huomenna ilmaannun jo ihmisten ilmoille kirjamessuilla. Olen klo 13.30 Louhi-lavalla puhumassa kummituksista lastenkirjapaneelissa ja klo 15 Kullervo-lavalla keskustelemassa Jurin ja Villen kanssa Eroticasta. Ja maanantaina sitten töihin. Olisin kyllä mieluusti lojunut vielä toisetkin monta viikkoa sohvalla syöttelemässä Veeraa. Ja tällä ei ole juurikaan tekemistä niiden n. 23 tv-sarjan kanssa joihin olen ehtinyt koukuttua. (2 Comments |Comment on this)
Sunday, October 12th, 2008
1:50 pm	Veera kotona, isyysloma alkoi! Viimeiset monta viikkoa on pitänyt blogata, mutta tässä on oikeasti menty matalaliitoa Jorvin sairaalan, Sunan ja Vihreän Langan välillä. Matalaliito kuitenkin päättyi alkuviikosta ja toisenlaiset kiireet tulivat tialle: Veera pääsi tiistaina vihdoin lopullisesti kotiin! Kotioloilua oli jo harjoiteltu kolmella kotilomalla, joten aika sujuvasti tämä on mennyt. Nyt aika menee aika lailla tasan kotitöiden ja erilaisten Veeran syöttämiseen liittyvien toimien kanssa. Tyttö syö ympäri vuorokauden, päivisin kolmen tunnin ja öisin neljän tunnin välein. Ruoan lisäksi annetaan kymmenkuntaa lääkettä ja lisäkettä, joten puuhaa riittää. Sellainen outo sivuvaikutus Veeran kotiutumisella on ollut, että olemme katselleet televisiota tämän viikon aikana varmaan enemmän kuin koko vuonna yhteensä. Se kun on suunnilleen ainoata, mitä pystyy – ja jaksaa – tehdä kun syöttelee lasta omituisina vuorokaudenaikoina. No, saas nähdä ovatko Australian huippumalli haussa ja Jimin rikosdokumentit syövyttäneet aivoni lopullisesti ennen kuun loppua. (6 Comments |Comment on this)
Saturday, September 13th, 2008
4:24 pm	K7:lta L2:lle Veera siirrettiin tänään jatkohoitoon Jorviin! Vielä noin viikko sitten tyttö vasta harjoitteli keveintä hengitysapulaitetta, ns. happiviiksiä. Torstaina kun tulimme Lastenklinikalle, kuulimme että tyttö on hengitellyt omilla keuhkoillaan aamupäivästä asti. Kehitys tapahtui todella nopeasti! Olemme siis nyt yhtä askelta lähempänä tytön kotiutumista. Tämä on aiheuttanut vanhemmissa lievää paniikkia. Kohta pitäisi olla kämppä järjesteltynä ja vauvantarvikkeet hankittuina. Muuten, jos jotakuta kiinnostaa noin metrin korkuinen ja puolisen metriä leveä punottu kori, meiltä voi tulla noutamaan. Hyvä esimerkiksi petivaatteiden säilyttämiseen, mutta jotain täytyy poistaa kämpästä että vauvakama mahtuu. Muitakin uutisia on: Erotica-kirja, eli Salainen Kirjaprojekti Viisi ilmestyi reilu viikko sitten. Tiedustelkaa sitä paikalliselta painotuotteiden vähittäiskauppiaaltanne! (1 Comment |Comment on this)
Sunday, August 24th, 2008
10:28 pm	Kuulumisia Lastenklinikalta ja Sunasta Veera täytti eilen kuukauden ja viikolla ylittyi maaginen kilon painorajakin. Sitä on juhlittu! Muutenkin Veeralla on mennyt hyvin. Tilanne on tasaantunut. Minäkin olen jo päässyt Veeran luo kolmen viikon (!) pitkittyneiden flunssien (epäilen että niitä oli ainakin kaksi peräkkäin) jälkeen. Vauvojen teho-osastolle kun ei saa nuhaisena mennä. Mutta nyt siis olen jo monta iltapäivää viettänyt osastolla Veeran keskoskaapin vierellä. Muuten elämä on aika kiireistä. Kotitöiden lomassa olen kirjoitellut Salaista Kirjaprojekti Yhdeksää, eli Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailjoita 5:tä. Kaikesta huolimatta olen yllättävän hyvin aikataulussa: kirjaan aiotuista noin 24 artikkelista 12 on jo toimitettu kustantamoon ja 4-5 viimeistelyä vaille valmiita. Täysin valmista pitäisi olla ensi kuun lopussa. Kehtaan jo melkein vapautuneesti lueskella juuri lukemaan oppineille suunnattuja kirjoja bussissa ja muilla julkisilla paikoilla. Olen miettinyt kumpi on ollut nolompaa julkista luettavaa, nämä lastenkirjat vai porno-opukset, joita luin koko alkuvuoden. Nolointa lienee se, jos joku vakituinen bussimatkustaja toteaa että tuo heppakirjoja pläräävä kaveri on se sama tyyppi joka alkuvuodesta luki kovaa erotiikkaa. Mutta nyt paimentamaan vanhemmat lapset nukkumaan ja kaipa sitä itsenkin olisi hyvä siirtyä pötköttämään. (1 Comment |Comment on this)
Saturday, August 2nd, 2008
9:29 pm	Sarkulla juhla, Veera voi hyvin, itsellä flunssa Sarkulla on tänään synttärit! Meidän piti juhlia sitä illalla sushin merkeissä ravintolassa, mutta kolmisen päivää itänyt flunssani puhkesi sitten kukkaan tänään. Hyvä kyllä että olin varovainen edeltäneet päivät, enkä mennyt Veeran luo. Tänään lojuin sitten kotona sillä välin kun Sarkku kävi Lastenklinikalla hoitamassa Veeraa. Sarkku pääsikin auttamaan muun muassa vaipanvaihdossa. Kohta olisi tarkoitus vielä herkutella mustikkapiirakalla (kiitos Mari!) ja jäätelöllä Sarkun juhlan kunniaksi. (5 Comments |Comment on this)
Friday, August 1st, 2008
7:14 pm	Kengurua Sarianna sai eilen pidellä Veeraa kolme tuntia kenguruhoidossa ja on ilmeisesti samassa puuhassa tälläkin hetkellä. Itse olen kotona, en uskalla mennä epämääräisen nuhani kanssa tapaamaan Veeraa. Olen kyllä nyt hiljalleen kallistumassa sille kannalle että nuhani on allergiaa. Jos tilanteeni on huomenna samanlainen kuin nyt, menen Lastenklinikalle. Tapasimme tänään palaverissa Veeran lääkärin. Veeran elämän ensimmäiset päivät käytiin läpi ja todettiin yleistilanne. Veera ilmeisesti pärjäilee ilman hengityskonetta, mutta väsyy kyllä helposti hoidoista. Kun keuhkot ja vatsa toimivat kunnolla, Veera voidaan siirtää jatkohoitoon – toivottavasti Jorviin. Tämä voi olla edessä yllättävän piankin, mutta mitään ennustetta ei voi antaa. Kiitos muuten kaikille eilisille varpajaisjuhlijoille! Minun piti ottaa Urkissa sitten enää rauhallisesti vähän ykkösolutta, mutta sitten alettiin kantaa tuoppeja eteen. Huh huh... Oli ihan rentouttava ilta, sellaisia kaipaa aina välillä tässä tilanteessa. (Comment on this)